Category: Talous

Miksi emme rakentaisi puusta?

Miksi emme rakentaisi puusta?

Olen tehnyt alkukesän aikana töissä erästä projektia, joka liittyy puurakentamiseen. Olen käynyt mielenkiintoisia keskusteluja asiantuntijoiden kanssa puusta rakennusmateriaalina ja tutkinut millaisia puusta rakennettuja julkisia ja muita suuria rakennuksia meillä tässä maassa on.

Myönnän, että en tunne erityisen hyvin metsäteollisuutta, mutta olen vuosikausia ihmetellyt, että miksi me täällä korkean osaamisen maassa valmistamme ja viemme lähinnä paperia, sellua ja sahatavaraa. Kai meidän osaaminen riittäisi monimutkaisempaankin? Eikö se olisi pitkällä aikavälillä taloudellisesti järkevämpää tuottaa korkeammin jalostettuja tuotteita? Ei vain kiinalaisten vessapaperin raaka-ainetta?

Rakentaminenkaan ei ole minun syvintä osaamisaluetta, mutta sen tiedän, että sementtiä ja betonia valmistetaan valtavia määriä (vuosittain satoja kiloja per naama koko maailmassa) ja niiden ilmastovaikutukset eivät ole pikku juttu (esim Ylen uutinen viime syksyltä). Vaihtoehtoja on hyvä keksiä, ja miksei se voisi olla puu? Puu on uusiutuva luonnonvara ja puisen rakennuksen ilmastovaikutukset ovat koko elinkaaren mitalta tarkasteltuna pienemmät kuin tavanomaisen talon.

Materiaaleilla on yllättävänkin suuri ilmastovaikutus, kertoo Sitran tuore raportti. Eli ilmastonmuutosta ei torjuta pelkästään polttoaineita vaihtamalla ja vähentämällä, vaan täytyy keskittyä myös materiaalien oikeaan valintaan ja tehokkaaseen hyödyntämiseen koko elinkaaren ajalta. Raportissa puhutaan neljästä avainmateriaalista: betoni, teräs, alumiini ja muovi.

Juuri oikean kokoiset tilat moduuleilla

Valtaosa pientaloistamme on puisia, vapaa-ajan asunnot miltein kaikki, sen sijaan suurempia rakennuksia tai julkisia rakennuksia on hyvin vähän. Ihan viime vuosina on rakennettu ihan muutamia puisia kouluja, kuten Kuhmoon Tuupalan koulu (YLE). Puurakentaminen ei vaan ole täysillä lyönyt läpi, mikä tuntuu oudolta tässä metsien maassa. Voiko olla oudompaa kuin keskieurooppalaisesta havupuusta rakennettu rakennus Suomessa? Nuuksion Haltia-luontokeskushan (YLE) on rakennettu itävaltalaisesta kuusesta, koska kuusi vuotta sitten ei vielä suomalaisesta puusta valmistettu CLT-elementtejä.

Julkisissa rakennuksissa, kuten kouluissa ongelma on usein myös se, että neliöitä (tai kuutioita) on usein väärässä paikassa. Yksi koulu pullistelee seiniä myöten ja toinen tyhjenee. Mikäli koulut (päiväkodit, neuvolat, nuorisotilat jne) rakennettaisiin moduuleista, niin niitä voitaisiin kasvattaa ja pienentää tarpeen mukaan ja jopa melko nopeastikin. Yksi koulun osa voitaisiin siirtää toisaalle päiväkodin tarpeisiin. Olen nähnyt kuvia erilaisista moduuleista, ja niissä ei ollut kyse mistään kammottavista parakeista, vaan moduuleista voidaan rakentaa ihan yhtä hienoja rakennuksia kuin ei-moduuli-taloistakin. Ei se sen kummempaa ole, totesi arkkitehti minulle. Betonista sen sijaan siirrettäviä moduuleja ei voi rakentaa.

Eikö väärissä paikoissa olevat neliöt koske ainoastaan julkisia rakennuksia, vaan pääkaupunkiseudulla on noin miljoona neliötä tyhjää toimistotilaa (Kauppalehti), ja silti koko ajan rakennetaan lisää. Vääränlaista tilaa väärässä paikassa. Tämä ei ole kiertotalouden hengen mukaista.

Kansallisvarallisuudestamme suuri osa on kiinni rakennuksissa eikä silloin ole ihan sama, missä ne ne neliöt ovat. Minulla on ollut sellainen käsitys, että puurakennus ei ole pitkässä juoksussa välttämättä juuri sen kalliimpi kuin betoninenkaan. Tämänsuuntaisia ajatuksia on näköjään myös Imatralla, jossa suunnitellaan maan suurinta puukoulua, tai oikeastaan monitoimitilaa (YLE). Jos rakentamisen hinnassa eroa tulee, niin pitkässä juoksussa tasoittuu tehokkuuden vuoksi.

Paitsi että puu on ympäristöystävällisempi vaihtoehto, niin monessa projektissa puisella rakennuksella haetaan myös parempaa sisäilmaa ja terveellisempää tilaa. Vaikka puiden halaaminen saatetaan leimata huuhaaksi, niin puinen sisätila ja puun koskettaminen tosiaan rauhoittavat meitä ja viihdymme paremmin puisessa tilassa. Puu vaikuttaa myönteisesti myös ilman kosteustasapainoon ja tekee tilasta miellyttävämmän. Ei huonoja juttuja ollenkaan.

 

 

Älä osta mitään vai Black Friday?

Älä osta mitään vai Black Friday?

Tänään kiskotaan kuluttajaa kahteen suuntaan. Kaupat huutavat täysillä Black Fridayta ja muutamat toimijat, Luonto-Liitto etunenässä, kehottavat harkitsemaan tarkemmin Älä osta mitään -päivänä.

Black Fridaysta alkaa joulun ajan kulutusputki, ja kaupat mainostavat mojovia alennuksia. Jenkeistähän tämäkin homma on lähtenyt, ja siellä Black Friday on suurin yksittäinen kauppapäivä. Nykyään tietysti kaupankäynti tapahtuu entistä enemmän netissä.

Älä osta mitään -päivä taas on sekin ison meren takaa, mutta Kanadan puolelta. Kuluttajien vapaapäivä, jolloin voi pysähtyä miettimään omia kulutustottumuksiaan, impulsiivisuuttaan kaupoilla sekä ekologisia asioita. Luonto-Liitto kehottaa tänä vuonna harkitsemaan erityisen tarkkaan lentolippujen ostamista. Se kun on yksittäisenä ostoksena yksi eniten ilmastoa rasittava ostos. Onko lomalle ja lomalla aina niin kiire? Entä voisiko kotimaan työmatkankin tehdä junalla lentämisen sijaan?

Mitä teen itse tänään?

Sovittiin, että mies käy aamulla hakemassa lapselle toppapuvun, jonka osto on jäänyt roikkumaan. Lisäksi meillä juhlitaan viikonloppuna pikku kundin syntymäpäiviä, joten käyn vielä ruokakaupoilla. Television hankinta meillä taitaa olla edessä (nykyisessä ääni pätkii lähetyksissä niin, että ohjelmien seuraaminen on joskus mahdotonta), mutta olemme vitkutelleet jo viime keväästä. Pärjäisikö ilmankin?

Mutta aamuni aloitan vieraana Sitran Debatissa aiheesta Maapallon kantokyky: seuraile somea! Esitystä Sitrasta voi seurata myös suorana klo 9 alkaen. Lisätietoa täältä.

#äläostamitään #äom #sitradebatti

Mitä on kiertotalous?

Mitä on kiertotalous?

Jos yhtään seuraa talousuutisia, niin ei ole voinut välttyä kiertotaloudelta. Se tulee täysillä, ja se on monille yrityksille se juttu. Se millä ne menestyvät. Kiertotalous pelastaa talouden ja maapallon.

Mutta mitä se kiertotalous oikeastaan on? Lajitellaan muovipurtelot entistä huolellisemmin eikä osteta muovikasseja, niin maailma pelastuu? Ei ihan.

Kiertotalous tarkoittaa sitä, että materiaalit pysyvät käytössä mahdollisimman pitkään ja resursseja hukataan jokaisessa vaiheessa mahdollisimman vähän. Tuotteet muutetaan palveluiksi ja usein digitaalisaatiolla saadaan lisäarvoa.

Kaikki alkaa huolellisesta suunnittelusta. Tehdään juuri sellaista, mitä asiakas haluaa ja tarvitsee. Suunnitellaan tuotteen valmistus, jakelu, käyttö ja käytöstä poistaminen niin, että mahdollisimman vähän resursseja tuhlaantuu. Ei päästetä hiirtä kissalle räätäliksi, vaan suunnitellaan vaatteen kaava niin, että kankaasta jää mahdollisimman vähän hukkapaloja. Se mikä kuitenkin jää yli, palautetaan suoraan tehtaalta uudelleen kiertoon ja uudeksi kankaaksi. Optimoimaan tuotantolaitoksen tilat, optimoidaan logistiikka ja jakelu. Kun asia on etukäteen suunniteltu, ei tule tilannetta, että meillä on käsissä roska, mutta emme tiedä, mitä sillä tehdä.

Suuri murros on myös se, että tuotteet muuttuvat palveluiksi. Suurille ikäluokille voi tavaroiden omistaminen olla vielä tärkeää. Pikku hiljaa yhä suuremmalle osalle ei ole. En minä halua omistaa autoa, vaan haluan päästä näppärästi sinne minne olen menossa silloin kun haluan. En halua omistaa kirjoja, vaan lukea niitä. Monet jutut ovat jo tuttuja: en halua vuokrata dvd:tä, vaan elokuvan. Klassisesti ihminen ei tarvitse poraa, vaan reiän seinään, tai oikeastaan taulun seinälle.

Vaatekauppiaasta voisi tulla vaatevuokraaja: vuokraammehan jo nyt harvoin käytettyjä juhlavaatteita ja naamiaisasuja, miksei laskettelutakkeja ja -housuja samalla kun vuokrataan sukset. Joku muoti-intoilija kyllästyy vaatteisiin nopeasti, joten hän voisi olla kuukausisopimuksella putiikissa, joka vuokraa arkivaatteita. Aina uutta kivaa päällepantavaa ja vielä valmiiksi pestynä, silitettynä ja ilman repsottavia nappeja. Kun vaate tulee tiensä päähän, vaatevuokraaja tietää mistä materiaalista vaatteet on tehty ja voi palauttaa ne tehokkaasti tehtaalle, jossa niistä tehdään uusiokuitua ja uusia vaatteita. Tämä oli suunniteltu jo ihan alunperinkin: ei esimerkiksi sekoiteta sellaisia materiaaleja keskenään, jotka tekevät tuotteesta kierrätyskelvottoman, jos muitakin vaihtoehtoja on olemassa.

Tämä kaikkihan on vain taloudellisesti järkevää, joten jälkipolvet miettivät, että miksi on ikinä millään muulla tavalla asioita tehtykään. Ja kun emme tuhlaa resursseja, emme tuhlaa luonnonvaroja. Ympäristöystävällistä siis.

Täysin kiertävää taloutta ei ole, se taitaa olla fysiikan lakien vastaista. Mutta paljon kiertävämpään talouteen päästään. Suomalaisten ylikulutuspäivä on huhtikuun alussa eli eihän meidän ihan kaikkea kulutusta tarvitsekaan ympäristön vuoksi leikata, vaan pienentää se kolmannekseen. Kuinka nopeasti me se tehdään?

Olen kirjoittanut aiemmin ylikulutuspäivästä täällä.

TallennaTallenna

TallennaTallenna

Miten toimia, jos identiteettivaras iskee?

Miten toimia, jos identiteettivaras iskee?

Identiteettivarkaudet ovat kasvaneet räjähdysmäisesti. THL on juuri kämmännyt ja levittänyt 6000 ihmisen henkilötietoja. Hesarissa oli talvella juttua identiteettivarkauksista (maksumuurin takana €) ja esimerkkinä nainen, jonka katala poikaystävä väärinkäytti pankkitunnuksia, jotka oli saanut käyttöönsä. Erittäin ikävä juttu, mutta pelottavaa on se, että ei rikollinen tarvitse edes pankkitunnuksia väärinkäytöksiin. Siihen riittää pelkkä henkiötunnus. Oikeasti. Netistä voi tilata pelkällä henkilötunnuksella laskulle yhtä sun toista, ja vielä lähettää tuotteet mihin tahansa osoitteeseen. Minulle kävi näin viime talvena ja asia on viimein etenemässä syyttäjälle.

Ja mitä henkilötunnuksiin tulee, niin sellaisen käteen saaminen on todella helppoa. Kuten vaikka viime talvena Hesarissa kirjoitettiin liittyen pääministeri Sipilän lentolupatietojen ”urkintaan”Henkilötunnusten hankkiminen on toimittajien normaalia tiedonhankintaa. … Sipilän henkilötunnuksen käsiin saaminen on tuskin ollut erityisen vaikeaa, sillä henkilötunnuksen voi löytää monista erilaisista dokumenteista.

Tavallisen ihminen henkilötunnuksen voi kuulla hammaslääkärin tiskillä, löytää postilaatikosta tai paperinkeräyslaatikosta. Tai saada käsiinsä tietovuodon seurauksena. Ne ovat poliisin mukaan ihan käypää kauppatavaraa rikollisten keskuudessa.

Identiteettivarkaus on lisätty lakiin vasta vuonna 2015, ja niiden määrä kasvaa räjähdysmäisesti. Vuonna 2015 rikosilmoituksia tehtiin reilut 500 ja viime vuonna 3300. Yleensä ne nivoutuvat johonkin toiseen rikokseen, kuten petokseen tai kunnianloukkaukseen. Identiteettivarkauden ja petoksen uhri huomaa rikoksen siitä, että kotiin tulee lasku tuotteesta, jota ei ole tilannut.

Mitä teet, jos näin käy? Apua saa rikosuhripäivystyksestä ja sen nettisivuilla on ohjeet. Älä missään tapauksessa maksa laskua. Tee rikosilmoitus. Se kannattaa käydä tekemässä henkilökohtaisesti poliisilaitoksella, tulee nopeammin käsiteltyä. Toki sen voi myös tehdä netissä. Rikosilmoituksen tehdessäsi saat tutkintanumeron. Soita laskun lähettäneeseen paikkaan ja ilmoita tekemästäsi rikosilmoituksesta ja anna tutkintanumero. Jos laskun lähettäjä on eri (eli ns. laskun välittäjä, kuten Klarna), niin ilmoita myös nettikauppaan, josta ostos on tehty. Jokaisesta uudesta petoksesta pitää tehdä uusi rikosilmoitus ja uutta rikosilmoitusta tehdessä kannattaa mainita se ensimmäisen ilmoituksen tutkintanumero.

Tee luottokiellot Asiakastieto Oy:lle ja Bisnode Oy:lle. Ensimmäinen maksaa parikymppiä ja on voimassa kaksi vuotta, jälkimmäinen on ilmainen, mutta se pitää tehdä etanapostilla. Nämä voit tehdä, vaikka identiteettiäsi ei olisi varastettukaan! Jos et tarvitse jatkuvasti luottoja ja pikavippejä, ei liene haittaa vaikka ne tekisi varotoimeksi. Lisäksi saat sieltä todistuksen, jonka avulla voit tehdä luottosopimuksen, jos sellaista tarvitsee. Myös laskunvälittäjää voi kieltää myymästä henkilötunnuksellasi mitään, senkin voi yrittää tehdä, vaikka ei olisi uhriksi joutunutkaan.

Miten suojautua identiteettivarkaalta? Älä sano henkiötunnustasi ääneen missään niin, että kukaan ulkopuolinen voi sen kuulla. Hävitä henkilötietosi sisältävät asiakirjat tietoturvajätteenä (jos vaikka työpaikallesi saa viedä) tai polttamalla (vaikka kesämökin saunassa). Luonnollisesti kannattaa pitää myös henkilöllisyystodistukset, pankkitunnukset ja luottokortit tunnuslukuineen varmassa tallessa.

Ja sittenkin jää vielä netissä vaanivat rikolliset ja huolimattomat viranomaiset. Mielestäni systeemiä pitäisikin muuttaa niin, että pelkällä henkilötunnukselle ei pitäisi saada tilattua mitään. Sitähän ei ole tarkoitettu henkilön tunnistamiseen, vaan yksilöintiin. Verkkokaupat? Politikot? Hoi, nyt pitää toimia!

Kuva Pixabay

 

Tykkäsitkö jutusta? Näytä se: jaa somessa ja pistä Pyjamapäivät seurantaan vaikka facebookissa.