Jätevedestä apua koronakriisiin?

Jätevedestä apua koronakriisiin?

Olen kiertotalousasiantuntija, ja kuten nimikkeestä voi päätellä, en missään tapauksessa ole koronan, epidemiologian, lääketieteen, kansanterveyden, talouden, politiikan tai minkään muunkaan koronakriisiin liittyvän asian asiantuntija. Jätevedestä tiedän kyllä jotain. Ajattelen siis lähinnä vain lämpimikseni.

Korona ei ilmeisesti ole levinnyt ihan kaikkialle Suomessakaan. Meillä on edelleen yli 20 000 asukkaan pikkukaupunkeja, vaikkapa Imatra, Raahe tai Siilinjärvi, joissa ei ole todettu viittä varmaa tartuntatapausta, että olisivat ”päässeet” THL:n koronakartalle. Maaseutupitäjiä vieläkin enemmän. Toki voi olla, että ei ole testattukaan, mistä sen tietää.

Tämän hetkisen tiedon mukaan osa Suomen kunnista on ollut ehkä vähän turhaan täysin kiinni. Ei ole ollut mitään virusta, mitä levittää. Imatralla koulujen tai ravintoloiden avaamisen riski on erilainen kuin Lauttasaaressa Helsingissä. En sano, että sulkemispäätös olisi ollut väärä maaliskuussa, silloin vain tiedettiin vähemmän. Enkä ota kantaa, että mitä pitäisi avata ja milloin. Se on tietenkin totta, että talous sukeltaa lujaa, jos koko Suomi on kiinni kuukausikaupalla. Ja kun talous sukeltaa, niin sukeltaa kaikki muukin. Mielenterveyskin saattaa horjua, jos lomautettuna nököttää yksin kotona.

Mieleeni tulee dynaaminen malli ihmisten eristämiseen ja liikkumisen rajoittamiseen. Entä jos rajoitettaan niiden ihmisten liikkumista, joiden yhteisössä on koronaa?

Jätevesien monitorointi on kiinnostava keino yhteisöjen tutkimiseksi. Törmäsin aiheeseen vuosia sitten, ja innostuin aiheesta. Jätevesiä tutkimalla voidaan selvittää erilaisia muutoksia yhteisöissä. Jätevesi kertoo kuinka paljon alueella käytetään huumeita tai tiettyjä lääkkeitä. Jätevedestä voi tutkia, mitä tahansa ihminen erittääkään virtsaan tai ulosteisiin, myös vaikkapa viruksia. WC-pytyn sisältö on lahjomaton, vaikka kyselytutkimuksissa ihmiset tuppaavat muistamaan väärin. Koronavirus on siitä viheliäinen, että se leviää myös oireettomana, joten ei tiedä, missä se menee. Jätevesi sen sijaan kertoo, että täällä! Ja muutokset havaitaan nopeasti, sairauksien kohdalla jopa nopeammin kuin terveydenhuollossa. Viive on se aika, mikä menee pytystä puhdistamolle plus analyysiin kuluva aika. Oli oireita tai ei.

Koronan RNA:ta voidaan tutkia jätevedestä, sen ovat ainakin hollantilaiset tehneet. Olen itse tutkinut jätevesien lääkeaineita, mutta minulla ei ole mitään tietoa, millaisia viruspitoisuuksia analyyseillä on mahdollisuus havaita. Mutta alustavissa tutkimuksissaan hollantilaiset jätevesiä tutkineet tutkijat havaitsivat viitteitä koronasta jo ennen ensimmäisiä varmistettuja tautitapauksia. Kyseessä ei ole vertaisarvioitu tutkimus. Toisaalta kyseessä ole mitään ennen kuulumatonta, sairauksia on toki ennenkin tutkittu jätevesistä.

Jos pystyttäisiin havaitsemaan niin pieniä pitoisuuksia, että se vastaa yksittäisiä sairastuneita yhteisössä, monitorointia voitaisiin käyttää apuna taudin leviämisen ehkäisemisessä. Kun analyyseissa havaitaan virusta, alueen ihmisten liikkumista rajoitetaan. Ja kun koronavirusta ei enää havaita, voidaan liikkuminen taas sallia. Sitä en tiedä, onko meillä lainsäädännöllisiä tms. keinoja tällaisen toteuttamiseen tai miten tällaisen voisi käytännössä toteuttaa.

Miksi näitä mietin?

Olen miettinyt, että miten ihmeessä tästä kriisistä päästään ulos, niin kuin varmaan suuri osa muistakin maapallon asukkaista.

WHO muistutti juuri, että (ainakaan vielä) ei ole tutkimusnäyttöä siitä, että kerran sairastettu covid19 toisi suojaa tautia vastaan. Eli auki on kysymys, voiko taudin saada uudelleen. Jos näin olisi, yritys hankkia yhteisölle laumasuoja antamalla taudin levitä (Ruotsin malli?) on täysin tuhoon tuomittu.

Vaikka Suomi saisi taudin tukahdutettua, niin maailmasta se ei häviä. Se tarkoittaisi sitä, että aina ulkomailta tultaessa olisi parin viikon karanteeni. Eli se olisi turismin loppu. Mitä taudin tukahduttaminen vaatii? Täydellistä eristäytymistä vielä muutama kuukausi?

Moni odottaa ulospääsyä rokotteesta. Uutisista olen lukenut, että sellaisen kehittämiseen menee se vuosi, puolitoista vähintään. Vähemmän olen lukenut siitä, että kauan menee, että kaikille ihmiselle valmistetaan rokote. Ehkä juuri sinä et saa sitä ensimmäistä rokoteannosta. Influenssarokotteiden maailman vuotuinen tuotantokapasiteetti on 1,4 miljardia. Uutta rokotetta voidaan ehkä valmistaa vielä enemmän, mutta kuinka paljon? Maailmassa on 7,8 miljardia ihmistä.

 

PS. Koronan saaminen jätevedestä on käytännössä mahdotonta, toki tulet melko varmasti muuten kipeäksi, jos menet sitä juomaan. Patogeenit saadaan jätevedestä hyvin pois puhdistamoilla eikä niitä siirry puhdistetun jäteveden mukana vesistöihin.

Vastaa

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.

%d bloggaajaa tykkää tästä: