Kun jätteiden kierrätys epäonnistuu

Kun jätteiden kierrätys epäonnistuu

Postaussarja jätehierarkiasta on edennyt neljänteen osaan. Olet yrittänyt ostaa mahdollisimman vähän tavaraa (koska siitä kaikesta tulee lopulta jätettä). Olet ostanut mahdollisimman laadukasta, jotta voit käyttää sitä mahdollisimman pitkään. Kun jätettä on kuitenkin syntynyt, niin olet sen kierrättänyt niin, että materiaali saadaan talteen ja voidaan uudelleen käyttää jossain toisessa tavarassa eikä tarvitse tuhlata neitseellisiä luonnonvaroja.

Siinä on jätehierarkian kolme ensimmäistä tasoa. Kaksi seuraavaa on oikeastaan kuluttajalle vähemmän näkyviä: roska-auto vie ne johonkin. Tavoite on se, että kierrätykseen kelpaamatonta jätettä syntyisi mahdollisimman vähän.

Kotitalouksissa kierrätykseen kelpaamaton jäte on sekajätettä (tai energiajätettä tai jotain muuta, miksi kuntasi sitä nyt kutsuukaan), ja sitä poltetaan jätteenpolttolaitoksissa, jolloin jätteestä saadaan energiaa. Se on fiksua, kun päästään eroon kierrätyskelvottomasta jätteestä ja samalla vähennetään fossiilisten polttoaineiden tarvetta. Nykyvoimaloissa savukaasutkin puhdistetaan hyvin. Vuoden 2016 alusta lähtien orgaanista alkuperää (eli eloperäistä) olevaa jätettä ei olekaan saanut viedä kaatopaikoille, ja jätteidenpoltto on kasvanut kovasti viimeisen viiden vuoden aikana. Asiassa on vain yksi mutta.

 

Jätteiden määrä ei ole vähentynyt

Kotitaloudet ovat tuottaneet koko 2000-luvun jätettä suunnilleen samalla tavalla: 2,4-2,8 miljoonaa tonnia vuosittain eli noin 500 kiloa per nuppi. Se kertoo mielestäni omalta osaltaan siitä, että olemme epäonnistuneet jätehierarkian kahdella ensimmäisellä askeleella. Eli niillä tärkeimmillä. Muistatko muutes yhtään lakia tai asetusta siitä, että jätteen määrää pitäisi saada vähennettyä? Kahvipaketeista katosi se pahvinen kotelo joskus 15 vuotta sitten ja nyt kohistaan  pikkupusseista. Kauppa kiinnittää mielellään huomionsa pikku pusseihin ja hehkuttaa sillä ympäristöystävällisyyttä: sehän olisi oman oksan sahaamista sanoa, että älkää nyt hyvät ihmiset ostako turhia tavaroita.

Kuluttajien tuottaman jätteen määrä ei ole siis vähentynyt yhtään. Lisäksi jätevoimalat ovat todella kalliita laitoksia eivätkä ne voi pyöriä tyhjänä. On siis iso intressiryhmä, jonka mielestä jätemäärät eivät saakaan vähentyä eikä kierrätysaste nousta. Kuten moni on huomannut, niin viimeisen vuoden aikana kotitaloudet ovat voineet kierrättää muovijätettä, jota tuotamme noin 30 kiloa vuodessa. Muovin määrä voisi olla laskusuunnassa, kun kehitetään kevyempiä muoveja, ellemme sitten hanki niitä entistä enemmän. Myös tekstiilien kierrätystä viritellään monissa paikoissa. Tekstiilijätettähän tuotamme reilut 10 kiloa vuodessa, ja määrä on ollut kasvussa. Näiden molempien jätejakeiden soisi jatkossa olevan poissa jätevoimaloiden uuneista.

Eli toimi niin, että mahdollisimman vähän jätettä päätyisi sekajätteeseen.

Sarjan muut osat:

1. Mikä jäteasioissa on olennaista?

2. Onko se vielä käyttökelpoinen?

3. Lajittele ja kierrätä

5. Jätteitä ei viedä kaatopaikalle

Vastaa

%d bloggaajaa tykkää tästä: