Onko kotiin tilattu ruokakassi ekoteko?
Ruoan tilaaminen kotiinkuljetuksella verkkokaupasta on pikku hiljaa kasvava trendi. Nimenomaan pikku hiljaa. Edelläkävijät ovat tehneet niin jo kauan aikaa sitten, mutta ei siitä mitään valtavirtaa ole vielä tullut.
Minäkin nautin kotiin kannetuista ruokakasseista jo toistakymmentä vuotta sitten, kun asuin Lontoossa. Ja vuoden 2016 tilastoista näkeekin, että briteistä lähes puolet olivat tilanneet ruokaa viimeisen vuoden aikana verkkokaupasta kotiin, kun Suomessa vastaava prosenttiluku oli kuusi. Voluumiltaan myynti oli prosentin kymmenesosia. Verkkokaupasta on ollut vaikea tehdä kannattavaa, mutta tämän kevään aikana on kuulemma jotain muutoksia odotettavissa.
Ruokakaupaan hiljentymään
Minä en ole tilannut ruokakasseja kotiin lähinnä siitä syystä, että en erityisemmin inhoa kaupassa käyntiä. Siis pikemminkin pidän siitä. Kerran viikossa tai parissa menen pitkän ostoslistan kanssa kauppaan ja kiertelen tunnin ja tulen pois isojen kassien kanssa. Suorastaan meditatiivinen kokemus. Lisäksi meillä on noin kolmen sadan metrin päässä 24/7 avoinna oleva S-market, josta voi hakea täydennystä milloin haluaa.
En myöskään tarvitse aterioiden suunnittelupalveluita, minusta sekin on ihan mukavaa. Ja olenhan ruokalehtien ja reseptien suurkuluttaja.
Ongelma on se, että olen mennyt sinne ruokakauppaan autolla ja meillä ei ole juuri nyt autoa. Ja kun K-ryhmä tarjosi sovelluksessaan yhtä ilmaista kotiinkuljetusta, niin pitihän se kokeilla. Meille kuljettavia K-kauppoja oli tarjolla kaksi. Kummassakaan en ole koskaan käynyt, vaikka eivät ne kovin kaukana olleet. Muut vaihtoehdot ovat olleet paremmin kulkureittien varrella.
Klikkailin tilausta puhelimen sovelluksella. En ollut koskaan käyttänyt edes sen ostoslista-ominaisuutta, joten sekin oli uusi. Sovellus tarjosi listaa eniten ostamistani tuotteista, joka oli pääosin ihan uskottava. Mutta listalla oli myös iskukuumennettu kevyt maito. Tuskin olen ikinä ostanut. Kotikutoinen Sherlock Holmes selvitteli, että miksi ihmeessä mies ostaa moista selkäni takana. 😉
Sain tilauksen tehtyä. Ihan kaikkea en saanut, mitä halusin. Tuoretta kalaa ei saanut. Lisäksi tiettyä porkkanapussia tai kananmunia ei saanut, mutta muun merkkisiä kylläkin. Annoin luvan vaihtaa puuttuvat vastaaviin tuotteisiin, ja yllättäen sellaisia olivat leipä ja hapankermatuote. Molemmat sellaisia, joita melko varmasti löytyy mistä tahansa pikkukaupastakin.
Hyöty ympäristölle?
Onko tästä ympäristölle jotain hyötyä? Kuten olen moneen kertaan kirjoittanut, niin pakkauksia ja kuljetuksia tärkeämpää on se itse ruoka. Eli ilmastoystävällisempää ruokaa, ei turhia kaloreita eikä etenkään ruokahävikkiä. Niihin kotiin tilaaminen ei minulla juuri vaikuta. Ihan samoja ruokia ostin kotisohvalta kuin kaupastakin.
Mutta kun miettii ruoan kuljeltusta kokonaisuudessaan, niin suuri merkitys on sillä viimeisellä kuljetusmatkalla eli kaupasta kotiin. Minä olen tehnyt kauppareissuni omalla autolla ja usein yksin. Joskus mennään koko perhe Selloon ja hoidetaan muitakin asioita samalla tai sitten olen napannut siskoni mukaan. Nyt toivon, että samalla jakokierroksella oli useampiakin tilaajia, ja yhdellä autolla saatiin useampaan kotiin ruokaa ja ainakin osa säästi automatkan.
Ostokset tuotiin sisälle pahvilaatikoissa. En ole vielä päättänyt, että oliko tämä uhka vai mahdollisuus. Ostan kaupasta silloin tällöin muovikassin (sen verran, kun tarvitsemme niitä muovijätteiden poiskuljettamiseen), mutta normaalisti ostokset kulkevat repussa ja kasseissa. Jos kauppakassipalvelussa käytettäisiin muovikasseja, niitä kertyisi liikaa. Pahvilaatikot saa antaa seuraavalla kerralla takaisin, mutta niiden säilyttämiseen ei meidän kodissa oikein ole tilaa. Ehkä pantilliset kauppakassit olisivat paras ratkaisu? Pakkauksista oli nyt peritty 60 sentin maksu.
Saatan tilata uudestaankin, mutta vähän epäilen, että tuleeko normaaliosa arkeani. Kerron sitten jouluna.
PS. Mies kävi bussilla hiihtämässä ja toi samalla matkalla sen puuttuvan kalan.