Kestävä elämäntapa

Kestävä kehitys -termi määriteltiin jo 30 vuotta sitten: sellaista kehitystä, joka tyydyttää nykyhetken tarpeet viemättä mahdollisuutta tulevilta sukupolvilta tyydyttää heidän tarpeensa. Kaikessa toiminnassamme tulisi huomioida sekä ympäristö, talous että sosiaaliset näkökulmat. Suuri yleisökin alkaa pikku hiljaa ymmärtää ja hyväksyä kestävän kehityksen tavoitteita, mutta monet puhuvat jo kestävästä hyvinvoinnista eli talouskasvun sijaan meidän tulisi tavoitella hyvinvointia. Kehitys-sana kun viittaa liiaksi talouskasvuun, joka tutkitusti on usein huono mittari hyvinvoinnille.

Minulle kestävämpi elämäntapa on juuri sitä. Haluan ottaa kuluttajana ja kansalaisena huomioon toimintani vaikutukset ympäristöön, talouteen ja  muihin ihmisiin, nyt ja tulevaisuudessa. Kestävä elämäntapa antaa muillekin mahdollisuuden elää ja toimia. En haaskaa resursseja, en omiani enkä yhteiskunnan, en materiaalisia enkä henkisiä.

Kestävä elämäntapa on ihan tavallista, mukavaa ja arkista elämää, josta ei jää liian isoa aukkoa tai roskaläjää tuleville sukupolville ratkottavaksi. Kestävä elämä on sellaista, jota voi jatkaa lopun elämänsä , ehkä parantaen ja hienosäätäen. Laihdutuskuurien tapaiset ratkaisut eivät ole kestäviä. Kukaan ei jaksa arjessaan ylimääräisiä, jos ei näe niille merkitystä. Ympäristöasiat ovat minulle tärkeitä, ja sitä tietoa haluan jakaa muillekin, kertoa mitä merkitystä milläkin teolla tai tekemättä jättämisellä on. Olen ajatellut, että jos joku ei ole huolestunut ympäristön tilasta, tämä ei ole oikein ymmärtänyt asiaa.

Uskon, että jokainen meistä haluaa tulevaisuuden olevan pikkusen parempi, ja tavalla tai toisella yritämme parantaa omaa elämäämme ja elämäntapaamme. Jokainen meistä kulkee omalla kohdallamme polulla kohti kestävämpää elämäntapaa. Emme ehkä ole edes menossa ihan samaan paikkaan, mutta suunnilleen samaan suuntaan ehkä. Vaikka olen vuosien aikana muuttanut elämääni kestävämpään suuntaan, niin en todellakaan olen monessakaan asiassa paras esimerkki.

%d bloggers like this: