Miksi emme rakentaisi puusta?

Olen tehnyt alkukesän aikana töissä erästä projektia, joka liittyy puurakentamiseen. Olen käynyt mielenkiintoisia keskusteluja asiantuntijoiden kanssa puusta rakennusmateriaalina ja tutkinut millaisia puusta rakennettuja julkisia ja muita suuria rakennuksia meillä tässä maassa on.

Myönnän, että en tunne erityisen hyvin metsäteollisuutta, mutta olen vuosikausia ihmetellyt, että miksi me täällä korkean osaamisen maassa valmistamme ja viemme lähinnä paperia, sellua ja sahatavaraa. Kai meidän osaaminen riittäisi monimutkaisempaankin? Eikö se olisi pitkällä aikavälillä taloudellisesti järkevämpää tuottaa korkeammin jalostettuja tuotteita? Ei vain kiinalaisten vessapaperin raaka-ainetta?

Rakentaminenkaan ei ole minun syvintä osaamisaluetta, mutta sen tiedän, että sementtiä ja betonia valmistetaan valtavia määriä (vuosittain satoja kiloja per naama koko maailmassa) ja niiden ilmastovaikutukset eivät ole pikku juttu (esim Ylen uutinen viime syksyltä). Vaihtoehtoja on hyvä keksiä, ja miksei se voisi olla puu? Puu on uusiutuva luonnonvara ja puisen rakennuksen ilmastovaikutukset ovat koko elinkaaren mitalta tarkasteltuna pienemmät kuin tavanomaisen talon.

Materiaaleilla on yllättävänkin suuri ilmastovaikutus, kertoo Sitran tuore raportti. Eli ilmastonmuutosta ei torjuta pelkästään polttoaineita vaihtamalla ja vähentämällä, vaan täytyy keskittyä myös materiaalien oikeaan valintaan ja tehokkaaseen hyödyntämiseen koko elinkaaren ajalta. Raportissa puhutaan neljästä avainmateriaalista: betoni, teräs, alumiini ja muovi.

Juuri oikean kokoiset tilat moduuleilla

Valtaosa pientaloistamme on puisia, vapaa-ajan asunnot miltein kaikki, sen sijaan suurempia rakennuksia tai julkisia rakennuksia on hyvin vähän. Ihan viime vuosina on rakennettu ihan muutamia puisia kouluja, kuten Kuhmoon Tuupalan koulu (YLE). Puurakentaminen ei vaan ole täysillä lyönyt läpi, mikä tuntuu oudolta tässä metsien maassa. Voiko olla oudompaa kuin keskieurooppalaisesta havupuusta rakennettu rakennus Suomessa? Nuuksion Haltia-luontokeskushan (YLE) on rakennettu itävaltalaisesta kuusesta, koska kuusi vuotta sitten ei vielä suomalaisesta puusta valmistettu CLT-elementtejä.

Julkisissa rakennuksissa, kuten kouluissa ongelma on usein myös se, että neliöitä (tai kuutioita) on usein väärässä paikassa. Yksi koulu pullistelee seiniä myöten ja toinen tyhjenee. Mikäli koulut (päiväkodit, neuvolat, nuorisotilat jne) rakennettaisiin moduuleista, niin niitä voitaisiin kasvattaa ja pienentää tarpeen mukaan ja jopa melko nopeastikin. Yksi koulun osa voitaisiin siirtää toisaalle päiväkodin tarpeisiin. Olen nähnyt kuvia erilaisista moduuleista, ja niissä ei ollut kyse mistään kammottavista parakeista, vaan moduuleista voidaan rakentaa ihan yhtä hienoja rakennuksia kuin ei-moduuli-taloistakin. Ei se sen kummempaa ole, totesi arkkitehti minulle. Betonista sen sijaan siirrettäviä moduuleja ei voi rakentaa.

Eikö väärissä paikoissa olevat neliöt koske ainoastaan julkisia rakennuksia, vaan pääkaupunkiseudulla on noin miljoona neliötä tyhjää toimistotilaa (Kauppalehti), ja silti koko ajan rakennetaan lisää. Vääränlaista tilaa väärässä paikassa. Tämä ei ole kiertotalouden hengen mukaista.

Kansallisvarallisuudestamme suuri osa on kiinni rakennuksissa eikä silloin ole ihan sama, missä ne ne neliöt ovat. Minulla on ollut sellainen käsitys, että puurakennus ei ole pitkässä juoksussa välttämättä juuri sen kalliimpi kuin betoninenkaan. Tämänsuuntaisia ajatuksia on näköjään myös Imatralla, jossa suunnitellaan maan suurinta puukoulua, tai oikeastaan monitoimitilaa (YLE). Jos rakentamisen hinnassa eroa tulee, niin pitkässä juoksussa tasoittuu tehokkuuden vuoksi.

Paitsi että puu on ympäristöystävällisempi vaihtoehto, niin monessa projektissa puisella rakennuksella haetaan myös parempaa sisäilmaa ja terveellisempää tilaa. Vaikka puiden halaaminen saatetaan leimata huuhaaksi, niin puinen sisätila ja puun koskettaminen tosiaan rauhoittavat meitä ja viihdymme paremmin puisessa tilassa. Puu vaikuttaa myönteisesti myös ilman kosteustasapainoon ja tekee tilasta miellyttävämmän. Ei huonoja juttuja ollenkaan.