Miksi ”koska Kiina” -argumentti ontuu?
Ilmastoasiat ovat viimein saaneet sille kuuluvaa palstatilaa mediassa ja sosiaalisessa mediassa. Suuret massat taisivat tajuta tilanteen vakavuuden viime syksynä, ja nyt nuoret menivät lakkoon ja vaativat toimia. Ilmastonmuutoksenkieltäjiä tai muita trollipeikkoja on kai vielä kourallinen, näin päättelen somea seuratessani. Sen sijaan ”meidän ei kannata tehdä mitään, koska Kiina” -ihmisiä on enemmän. Yritetään pilkata muutosta vaativia tahoja, koska eiväthän meidän päästöt ole kuin nolla pilkku jotain.
Täytynee vääntää tämä asia nyt rautalangasta.
Ensinnäkin. Kukaan tuskin on täällä Suomessa väittänyt, että meidän pitäisi Kiinan tai Intian päästöjä vähentää (paitsi siltä osin, mikä on meidän kulutusta). Meidän pitää vähentää omia päästöjämme. Me olemme allekirjoittaneet ja ratifioineet sopimuksen, jonka mukaan me vähennämme kasvihuonekaasupäästöjä. Ja nyt akateemikot, nuoret ja ties mitkä joukot vaativat, että teemme sen, minkä olemme luvanneet ja teemme sen järkevässä aikataulussa eli nopeasti.
Eikö Suomella ole mitään vaikutusvaltaa?
Koska Kiina -argumentin ydin on ilmeisesti se, että Suomella ei ole mitään vaikutusmahdollisuutta tällä pallolla. Ei niin. Mehän ei ole koskaan tehty mitään, joka olisi levinnyt maamme ulkopuolelle. Kukaan koko maailmasta ei millään aikakaudella ole kuullut suomalaisesta koulutus-, metsäteollisuus- tai matkapuhelinosaamisesta. Niinpä. Toisaalta Suomi tekee yhteistyötä monen kanssa. Väitän, että Suomella yhdessä muiden samanmielisten kanssa on valtaa EU:ssa ja EU:lla valtaa tällä planeetalla.
Kolmanneksi milloin olemme siirtyneet edelläkävijöistä perässä hiihtelijöihin? No, oikeasti näen tätä kyllä ympärilläni, mutta en haluaisi uskoa sitä. Koulutuksesta nipistetään ja korkeakoulutettujen osuus ei ole enää kovin kummoinen OECD-maiden joukossa. Minusta emme voi olla tyytyväisiä siihen, että yksi kovimpia tuotteitamme on vessapaperin raaka-aine.
Ilmastonmuutoksen torjuminen on halvempaa kuin siihen sopeutuminen. Siksi se kannattaa tehdä nyt. Lisäksi siihen liittyy valtava liiketoimintapotentiaali. Esimerkiksi kiertotalouden hyöty pelkästään Euroopassa on arvioitu olevan jopa 1800 miljardia (1,8 biljoonaa) euroa vuoteen 2030 mennessä*. Jotkut siis saavat tämän hyödyn ja minun mielestäni Suomen kannattaa olla tätäkin kakkua jakamassa.
Eli
- Vähennetään omat päästömme järkevässä aikataulussa eli nopeasti.
- Meillä on vaikutusvaltaa.
- Hyödynnynnetään se taloudellinen potentiaali, joka edelläkävijöille on tarjolla.
* Ellen MacArthur säätiön raportti: https://www.ellenmacarthurfoundation.org/publications/growth-within-a-circular-economy-vision-for-a-competitive-europe