Zero waste eli jätteetön elämäntapa?

Oletko törmännyt termiin zero waste eli jätteetön elämäntapa? Hesari on kirjoittanut parikin artikkelia aiheesta: kauppatieteen opiskelija, joka välttelee muovia sekä suurperheen äiti, joka eli muovittoman heinäkuun (jälkimmäinen juttu maksumuurin takana €). Facebookissa on menossa Zero Waste September -tapahtuma, joka ei tosin ole saavuttanut kovin laajaa tunnettavuutta.

En ole asiaan erityisen paneutunut, mutta seuraan mielenkiinnolla muutamia blogeja, joissa asiasta kerrotaan. Liikkeen tavoitteena on nimensä mukaisesti jätteetön elämä. Erityisesti yritetään välttää kierrätyskelvottoman jätteen tuottaminen, ja monesti juuri muovi on nou-nou listalla.

En ole itse ajatellut asiaa noinpäin, vaan keskittynyt siihen, että kuluttaisin mahdollisimman järkevästi: vähän ja laadukasta. Ja tadaa, lopputulos lienee sama: huolella valitut tuotteet ovat pitkäikäisiä ja korjattavissa olevia, joten niistä ei tule jätettä pitkään aikaan.

Suomessa on aika hyvä tilanne sen suhteen, että kierrätysmahdollisuuksia on: biosta paperiin, tekstiileistä muovipakkauksiin, kaikki kelpaavat kiertoon. Kun lajittelee huolella, niin hyötykäyttöön kelpaamatonta jätettä tulee hyvin vähän. Jokapäiväisessä elämässä joitain langanpätkiä, purukumeja, monesta materiaalista koostuvia esineitä, rikkoontuneita muovileluja, ehkä jokunen todella likainen tai märkä pakkaus ja vuosien saatossa muutamia rikkoutuneita esineitä, mutta etenkin tähän viimeiseen voi vaikuttaa hankkimalla laadukasta.

Mielestäni tärkeintä on aina katsoa kokonaisuutta. Ei auta, että jokaisen uuden sähkö- ja elektroiniikkalaitteen voi kierrättää, jos niitä hankkii jatkuvalla syötöllä uusimman mallin. Leivinpaperia (jonka voi laittaa sekajätteeseen tai biojätteeseen, jälkimmäisessä tosin siitä ei ole mitään hyötyä, kun ei ole niitä kiertäviä ravinteitakaan) voi toki vältellä, mutta johtaako se kasvavaan veden ja pesuaineen käyttöön. Enkä toivo, että kukaan jättää takkinsa korjaamatta siksi, että siitä voi jäädä kierrätyskelvottomia langanpätkiä. Esimerkit olivat ehkä naiiveja ja hölmöjä, mutta ideasta voi saada kiinni.

Pakkauksia kritisoidaan usein, ja turha pakkaus on turha pakkaus. Mutta pakkauksen yksi tärkeimmistä tehtävistä on suojella tuotetta: esimerkiksi ruoan ilmastovaikutukset ovat paljon suuremmat kuin sen pakkauksen. Itse pidän tärkeämpänä siirtyä ilmastoyställisempään ruokaan, vaikka se olisikin muoviin pakattua.

Jotkut jätteettömän elämäntapaa kannattavat ovat vaihtaneet esimerkiksi hammasharjansa muovisista bambuiseen. En tunne tuotteiden elinkaaria, joten en osaa sanoa, kumpi olisi ekologisempi (esimerkiksi pienempi hiili- tai vesijalanjälki tms), mutta roskana bambuinen ja muovinen hammasharja ovat kyllä hyvin toistensa kaltaisia: kummankin oikea osoite on energiajäte (tai sekajäte, millä nimellä nyt missäkin poltettavaa jätettä kutsutaan), sillä ei niitä voi mihinkään kierrättää.

***

Seuraathan Pyjamapäiviä vaikkapa facebookin kautta?