Category: Terveys

Miksi emme rakentaisi puusta?

Miksi emme rakentaisi puusta?

Olen tehnyt alkukesän aikana töissä erästä projektia, joka liittyy puurakentamiseen. Olen käynyt mielenkiintoisia keskusteluja asiantuntijoiden kanssa puusta rakennusmateriaalina ja tutkinut millaisia puusta rakennettuja julkisia ja muita suuria rakennuksia meillä tässä maassa on.

Myönnän, että en tunne erityisen hyvin metsäteollisuutta, mutta olen vuosikausia ihmetellyt, että miksi me täällä korkean osaamisen maassa valmistamme ja viemme lähinnä paperia, sellua ja sahatavaraa. Kai meidän osaaminen riittäisi monimutkaisempaankin? Eikö se olisi pitkällä aikavälillä taloudellisesti järkevämpää tuottaa korkeammin jalostettuja tuotteita? Ei vain kiinalaisten vessapaperin raaka-ainetta?

Rakentaminenkaan ei ole minun syvintä osaamisaluetta, mutta sen tiedän, että sementtiä ja betonia valmistetaan valtavia määriä (vuosittain satoja kiloja per naama koko maailmassa) ja niiden ilmastovaikutukset eivät ole pikku juttu (esim Ylen uutinen viime syksyltä). Vaihtoehtoja on hyvä keksiä, ja miksei se voisi olla puu? Puu on uusiutuva luonnonvara ja puisen rakennuksen ilmastovaikutukset ovat koko elinkaaren mitalta tarkasteltuna pienemmät kuin tavanomaisen talon.

Materiaaleilla on yllättävänkin suuri ilmastovaikutus, kertoo Sitran tuore raportti. Eli ilmastonmuutosta ei torjuta pelkästään polttoaineita vaihtamalla ja vähentämällä, vaan täytyy keskittyä myös materiaalien oikeaan valintaan ja tehokkaaseen hyödyntämiseen koko elinkaaren ajalta. Raportissa puhutaan neljästä avainmateriaalista: betoni, teräs, alumiini ja muovi.

Juuri oikean kokoiset tilat moduuleilla

Valtaosa pientaloistamme on puisia, vapaa-ajan asunnot miltein kaikki, sen sijaan suurempia rakennuksia tai julkisia rakennuksia on hyvin vähän. Ihan viime vuosina on rakennettu ihan muutamia puisia kouluja, kuten Kuhmoon Tuupalan koulu (YLE). Puurakentaminen ei vaan ole täysillä lyönyt läpi, mikä tuntuu oudolta tässä metsien maassa. Voiko olla oudompaa kuin keskieurooppalaisesta havupuusta rakennettu rakennus Suomessa? Nuuksion Haltia-luontokeskushan (YLE) on rakennettu itävaltalaisesta kuusesta, koska kuusi vuotta sitten ei vielä suomalaisesta puusta valmistettu CLT-elementtejä.

Julkisissa rakennuksissa, kuten kouluissa ongelma on usein myös se, että neliöitä (tai kuutioita) on usein väärässä paikassa. Yksi koulu pullistelee seiniä myöten ja toinen tyhjenee. Mikäli koulut (päiväkodit, neuvolat, nuorisotilat jne) rakennettaisiin moduuleista, niin niitä voitaisiin kasvattaa ja pienentää tarpeen mukaan ja jopa melko nopeastikin. Yksi koulun osa voitaisiin siirtää toisaalle päiväkodin tarpeisiin. Olen nähnyt kuvia erilaisista moduuleista, ja niissä ei ollut kyse mistään kammottavista parakeista, vaan moduuleista voidaan rakentaa ihan yhtä hienoja rakennuksia kuin ei-moduuli-taloistakin. Ei se sen kummempaa ole, totesi arkkitehti minulle. Betonista sen sijaan siirrettäviä moduuleja ei voi rakentaa.

Eikö väärissä paikoissa olevat neliöt koske ainoastaan julkisia rakennuksia, vaan pääkaupunkiseudulla on noin miljoona neliötä tyhjää toimistotilaa (Kauppalehti), ja silti koko ajan rakennetaan lisää. Vääränlaista tilaa väärässä paikassa. Tämä ei ole kiertotalouden hengen mukaista.

Kansallisvarallisuudestamme suuri osa on kiinni rakennuksissa eikä silloin ole ihan sama, missä ne ne neliöt ovat. Minulla on ollut sellainen käsitys, että puurakennus ei ole pitkässä juoksussa välttämättä juuri sen kalliimpi kuin betoninenkaan. Tämänsuuntaisia ajatuksia on näköjään myös Imatralla, jossa suunnitellaan maan suurinta puukoulua, tai oikeastaan monitoimitilaa (YLE). Jos rakentamisen hinnassa eroa tulee, niin pitkässä juoksussa tasoittuu tehokkuuden vuoksi.

Paitsi että puu on ympäristöystävällisempi vaihtoehto, niin monessa projektissa puisella rakennuksella haetaan myös parempaa sisäilmaa ja terveellisempää tilaa. Vaikka puiden halaaminen saatetaan leimata huuhaaksi, niin puinen sisätila ja puun koskettaminen tosiaan rauhoittavat meitä ja viihdymme paremmin puisessa tilassa. Puu vaikuttaa myönteisesti myös ilman kosteustasapainoon ja tekee tilasta miellyttävämmän. Ei huonoja juttuja ollenkaan.

 

 

Pese hyvä ihminen kädet!

Pese hyvä ihminen kädet!

Koulut, työt ja päiväkodit alkoivat lomien jälkeen, ja ihmiset ovat sulloutuneet sisätiloihin eli flunssakausi on täällä. Minä tunnun sairastavan kausittain. Nuorena aikuisena olin huonoista elintavoistani huolimatta terve kuin pukki. Reilu kymmenen vuotta sitten asuin vuoden Lontoossa (jossa varmaan kaikki talot ovat homeessa) ja sairastuin nolla kertaa. Siitä muutin Suomeen homeiseen omakotitaloon ja olin koko syksyn kipeänä otsaonteloiden tulehduksia myöten. En tiedä, oliko se homeisen talon syytä, mutta pois siitä muutettiin.

Yhtenä syksynä sairastin viitisen vatsatautia peräjälkeen. Toisena talvena sairastimme miehen kanssa koko talven: ensin mies (joka on siis hyvin harvoin kipeä, fyysisen kova kunto suojelee myös taudeilta) yski kuukausisotalla ja sitten minä koko kirjon flunssan jälkeen korva-, kurkunpää-, keuhkoputki- ja poskiontelotulehdukset.

En tiedä, suojeliko pitkä imettäminen taudeilta vai oliko sitä pienen lapsen kanssa entistä tarkempi käsihygienian kanssa, mutta pikku kundin vauvavuosina (kolme ensimmäistä vuotta) on ihan terve. Samoin pikku kundimme on ollut keskimääräistä terveempi lapsi, toki hänet on hoidettu melkein kolmevuotiaaksi asti kotona.

Ja viime talvi menikin sitten koko perheellä sairastaessa. Oliko taustalla muutto ja kaikilla uudet kuviot, stressiäkin ehkä vai pelkästään huono tuuri?  Tiedä häntä. Tänä syksynäkin olen ollut jo yli kaksi viikkoa flunssassa ja siihen liittyvässä kurkunpääntulehduksessa, joka vei muutamaksi päiväksi äänen. Nyt alkaa helpottaa.

Miten flunssa ehkäistään?

Ennen kun alkaa luettelemaan maitohappobakteereita, nenäkannuja, sinkkiä, C- ja D-vitamiinia sekä ylipäätään omasta fyysisestä ja henkisestä terveydestä huolehtimista, niin mieleen pitäisi tulla joku yksinkertainen tapa. Nimittäin käsienpesu.

Luulisi olevan itsestäänselvä asia, mutta ei kuulemma ole. Siskoni työskentelee terveydenhuollon parissa, ja hänen sydäntä lähellä tuntuu olevan käsihygienia. Katsopa ympärillesi. Ihmiset yskivät ja aivastavat kämmeniinsä eivätkä pese käsiään. Jos ei ole nenäliinaa mukana, niin onhan se ällöttävää, jos on räät takin hihassa, mutta ällöttävää ne ovat käsissäkin. Sieltä ne iloisesti leviävät kaikkialle, minne kosketaan. Kun niistää isosti nenäliinaan, niin kyllä sen jälkeen on syytä pestä kädet.

Aivastuksessa mikrobeita sisältävät pisarat voivat lentää kuuden metrin päähän ja yhdessä aivastuksessa on vähintäänkin kymmeniä tuhansia mikrobeja. Kevyimmät pisarat jäävät ilmaan leijailemaan. Toiset taudit tarttuvat helpommin kuin toiset, esimerkiksi noroviruksen aiheuttaman vatsataudin voi saada kymmenestä viruksesta.

Lapset opetetaan pesemään kädet, tottakai. Aamulla päiväkotiin tullessa pestään kädet ja se on usein vanhempien vastuulla (muistithan sen?). Olenpahan nähnyt päiväkodissa kankaisen käsipyyhkeen, johon kaikki lapset pyyhkivät (huonosti) pestyt kätensä: mikä ihana tapa levittää tauteja.

Kädet pestään wc-käynnin jälkeen, ruoanlaiton yhteydessä monta kertaa ja meillä kaikki pesevät kädet aina sisälle tultaessa. Joskus se voi tuntua vähän hölmölle, jos lapsi on ollut koko kauppareissun ajan lapaset kädessä, mutta tuleepahan kädet pestyä säännöllisesti.

Kuinka moni aikuinen pesee kätensä ennen syöntiä? Vaikka syödessä taitaa enimmäkseen vetää niitä mikrobeja sisäänpäin, niin kuinka moni pesemätön käsi koskee lounaslinjaston soppakauhaa? Ovenkahvoissa voi usein välttää käsikosketusta, mutta soppakauhassa ei.

Erityisesti haluan pestä kädet silloin, kun on oltu kaupungilla tai jossain tapahtumassa ja alamme syömään, ja ehkä vielä käsinsyötävää ruokaa, kuten ranskalaisia tai leipää. Aina siihen ei ole mahdollisuutta (esim. katukojut), mutta toivoisi, että ruoan myyjä tarjoaisi tiskillään käsidesiä pumppupullosta.

Minulla oli ennen käsilaukussa aina käsidesipullo. Taidan ottaa sen takaisin käyttöön.

Pysykää terveinä!

PS. Jos et usko minua, niin seuraile tänään ihmisten käsihygieniaa. Ja kuinka monta kertaa itse kosketat naamaasi päivän mittaan?

Mikrobien lukumääriä kaivelin Duodecim-lehden artikkelista.

 

 

 

TallennaTallenna