Miten varaudutaan koronakriisiäkin suurempiin talousriskeihin?
Koronakriisin hoidossa on onnistuttu eri puolilla maailmaa eri tavoin, ja lopullinen onnistuminen selviää toki vasta vuosien päästä. Mikä strategia on ollut paras ja niin edelleen. Mutta se on selvää, että varautuminen maailmanlaajuiseen pandemiaan on ollut aika huonoa tai ei ainakaan kovin hyvää. Koronaan ei ollut varautuneet yritykset, valtiot tai usein terveydenhuoltokaan. Olisimmeko voineetkaan varautua?
Pandemian jo alettua kuului kriittisiä kommentteja, että tutkijat ja WHO ovat jo vuosia varoittaneet sairaus X:stä, joka saattaisi levitä pandemiaksi. Liian vähän ovat meteliä pitäneet, sillä talousviisaat eivät ole nähneet pandemian olevan erittäin todennäköinen uhka maailman taloudelle. Tai toinen vaihtoehto on yksinkertaisesti se, että jotkin muut riskit ovat taloudellemme ja yhteiskunnalle vain vieläkin suurempia. Itse kallistuisin mieluummin tähän suuntaan.
Maailman talousviisaat kokoontuvat vuosittain tammikuussa Davosiin Maailman talousforumiin, ja niihin aikoihin julkaistaan myös vuosittainen riskiraportti. Oheiseen kuvaan on koottu riskit karttaan sen mukaan, miten todennäköisestä riskistä (vaaka-akseli) tai miten voimakkaasti vaikuttavasta riskistä (pystyakseli) on kysymys.
Tiedän, että riskin ja sen arvioimisen ymmärtäminen voi olla vähän vaikeaa. Riskien vertaaminen ihan jo arkielämässäkin on vaikeaa. Riskien avulla ei ennusteta täsmällistä tulevaisuutta, mutta jos jollakin tapahtumalla on suuri riski tapahtua, siihen on varauduttava.
Globaalien riskien raportissa pandemia ei ole yltänyt kymmenen tai edes kahdenkymmenen todennäköisimmän riskin joukkoon, vaan noin sijalle 27. Pandemian arvioitiin kuitenkin olevan hyvin voimakas riski, mikäli se realisoituu eli voimakkuuden perusteella riski on arvioitu sijalle 10.
Oma mielenkiintoni kohdistuu nyt riskeihin, jotka olivat raportin mukaan sekä todennäköisempiä että voimakkaampia tapahtuessaan kuin nyt käynnissä oleva koronakriisi. Näitä riskejä ovat
- äärimmäiset sääilmiöt
- ilmastokriisi
- luonnonmonimuotoisuuskriisi
- luonnonkatastrofit
- vesikriisi
- cyberhyökkäys
- tietoverkkojen kaatuminen
- rakennetun ympärisön onnettomuudet (kuten öljy- tai ydinvoimaonnettomuudet).
Osa näistä tietenkin linkittyy hyvin vahvasti toisiinsa, ja huomionarvoista on se, että suuri osa on ympäristöön liittyviä riskejä (ympäristöriskit on kuviossa vihreinä). Ne kaikkein todennäköisimmät ja vaikutuksiltaan kaikkein suurimmat riskit ovat ympäristöriskejä. Ja kysymys on nimenomaan talouden kannalta suurimmista riskeistä. Alkaa onneksi viimeinkin loppua se piipertäjien loputon vikinä, jossa talous- ja ympäristöasiat nähdään jotenkin toisilleen vastakkaisina.
Ilmastokriisi ja monimuotoisuuskriisi iskevät talouteemme erittäin todennäköisesti ja erittäin kovaa. Kokonaan emme saa niitä enää ehkä pysäytettyä, mutta hätäjarrua kannattaa vetää nyt niin kovaa kuin mahdollista. Lisäksi on syytä varautua niiden tuomiin vaikutuksiin. Kun nyt ratkotaan akuutisti päällä olevaa koronakriisiä, niin on arvioitava tarkkaan kaikkien toimien vaikutuksia noihin vieläkin suurempiin ja todennäköisempiin riskeihin. Meidän täytyy löytää sellaisia koronakriisin ratkaisuja, jotka pienentävät yllä olevan listan riskien todennäköisyyttä ja/tai voimakkuutta.
Mitä tämä tarkoittaa sinun organisaatiossasi? Mitä aiot tehdä?
Koko raportti (josta kuva) luettavissa täällä.